KasvitMiten tervaleppä ja harmaaleppä eroavat toisistaan?
Tervalepän ja harmaalepän erottamisessa auttavat lehden kärki, alapinnan karvat ja käpymäisten emikukintojen kiinnitys.
Ero lyhyesti
Tervalepän lehti on tavallisesti pyöreähkö ja tylppäkärkinen, harmaalepän lehti selvemmin suippokärkinen. Tervalepän käpymäisillä emikukinnoilla on näkyvä perä, harmaalepällä ne ovat perättömiä. Lehden alapinnalla tervalepän karvat keskittyvät suonihankoihin, kun taas harmaalepän alapinta on laajemmin karvainen. Tarkista samasta puusta useampi tuntomerkki, sillä lajit voivat myös risteytyä. [1] [2] [3]
Tervaleppä (Alnus glutinosa) ja harmaaleppä (Alnus incana) ovat Suomen kaksi leppälajia. Molemmilla on ruskeiksi puutuvia, pieniä käpyjä muistuttavia emikukintoja. Ne ovat hyviä vertailukohtia, vaikka lehtiä olisi vähän näkyvissä. [1]
Tervaleppä ja harmaaleppä rinnakkain
Tavallisten leppien tuntomerkkejä; yksilöt, muodot ja risteymät voivat poiketa kuvauksesta
| Vertailukohta |
Tervaleppä |
Harmaaleppä |
| Lehden kärki |
Tavallisesti tylppä. |
Tavallisesti suippo. |
| Lehden alapinnan karvat |
Pääosin kalju, suonihangoissa karvatupsuja. |
Karvainen alapinta, ei vastaavia suonihankojen karvatupsuja. |
| Lehden pinta |
Lehdet tahmeita. |
Lehdet pehmeitä ja himmeitä. |
| Käpymäisen emikukinnon kiinnitys |
Selvä perä erottaa sen oksasta. |
Perätön, kiinnittyy lähelle oksaa. |
| Kuori |
Tummanruskea. |
Harmaa. |
| Kasvupaikka tukivihjeenä |
Erityisesti kosteat rannat ja muut vedenläheiset paikat. |
Monenlaiset kasvupaikat, myös metsänreunat ja rannat. |
Taulukon lehtituntomerkit perustuvat tavallisiin muotoihin. Suonihanka tarkoittaa lehden alapinnan kohtaa, jossa sivusuoni liittyy suurempaan suoneen. Karvatupsu tässä pienessä kohdassa on eri asia kuin laajemmin karvainen alapinta. [2] [3]
Katso käpymäisen kukinnon kiinnityskohtaa
Leppien ruskeita käpymäisiä muodostumia kutsutaan usein kävyiksi, vaikka ne eivät ole havupuun käpyjä. Lajien erottelussa ratkaisevaa on tässä niiden perä: tervalepällä erottuu pieni varsi, harmaalepällä muodostuma on lähes suoraan oksassa. Pelkkä toteamus ”puussa on pieniä ruskeita käpyjä” sopii molempiin. [1]
Havainnollistavassa kuvassa tervalepän pyöreämmät lehdet ja perälliset käpymäiset kukinnot ovat vasemmalla. Harmaalepän suippokärkiset lehdet, karvainen alapinta ja perättömät kukinnot ovat oikealla. Piirros korostaa vertailukohtia, eikä siitä pidä mitata lehtien tai kukintojen kokoa.
Ratkaistu havaintoesimerkki
Puu A: kuvitteellisella rantapuulla on tylppäkärkisiä lehtiä. Niiden alapinta on enimmäkseen kalju, mutta suonihangoissa näkyy karvatupsuja. Ruskeiden käpymäisten kukintojen ja oksan välissä erottuvat perät. Kolme toisiinsa sopivaa tuntomerkkiä tukee tervaleppää. Rantasijainti täydentää tulkintaa, mutta ei yksin ratkaise sitä.
Puu B: toisella, metsänreunassa kasvavalla puulla on suippokärkiset lehdet ja karvainen alapinta. Käpymäiset kukinnot kiinnittyvät oksan lähelle ilman näkyviä periä. Yhdistelmä sopii harmaaleppään. Jos tämä puu kasvaisi rannalla, se ei pelkän kasvupaikan vuoksi muuttuisi tervalepäksi. [1] [2] [3]
Valitse havaintosi
Näen tylpän lehden ja perällisiä kukintoja
Tarkista lehden alapinta: onko se pääosin kalju ja ovatko karvat pieninä tupsuina suonihangoissa? Tämä yhdistelmä tukee tervaleppää. [2]
Näen suipon lehden ja karvaisen alapinnan
Katso seuraavaksi käpymäisten kukintojen kiinnitystä. Perättömyys yhdessä näiden lehtituntomerkkien kanssa tukee harmaaleppää. [3]
Tuntomerkit näyttävät välimuotoisilta
Älä pakota määritystä yhden lehden perusteella. Tervaleppä ja harmaaleppä voivat risteytyä siellä, missä ne kasvavat yhdessä. Myös lehtimuotojen vaihtelua esiintyy. Kuvaa saman puun lehtiä molemmin puolin sekä kukintojen kiinnityskohtia ja jätä määritys tarvittaessa avoimeksi. [1]
Usein kysyttyä
Onko jokainen rannalla kasvava leppä tervaleppä?
Ei. Myös harmaaleppä kasvaa rannoilla. Kasvupaikka auttaa etsimään sopivaa vaihtoehtoa, mutta lehtien ja kukintojen tuntomerkit on silti tarkistettava. [1] [3]
Entä harmaalepän poikkeavan muotoiset lehdet?
Harmaalepästä tunnetaan esimerkiksi liuskalehtisiä muotoja. Pohjoisessa esiintyy lisäksi oma alalajinsa. Siksi tämä tavallisten piirteiden vertailu ei kata jokaista muotoa tai mahdollista risteymää. [1] [3]
Lähteet
- Dendrologian Seura: Lepät, Anneli Viherä-Aarnion lajikatsaus
- Tuomo Kuitunen, Luopioisten kasvisto: Tervaleppä
- Tuomo Kuitunen, Luopioisten kasvisto: Harmaaleppä
Lähteet tarkistettu 28.10.2026. Artikkeli on laadittu tekoälyavusteisesti. Kuva on tekoälyllä tehty tuntomerkkejä havainnollistava kuvitus. Artikkeli ei käsittele kasvien ravinto- tai rohtokäyttöä.